torstai 25. maaliskuuta 2010

Varkaita

Eilen kaupalla kävi varkaita. Klassinen mustalaisjoukko-häsellys Veivät lähinnä tupakkaa, ihan siinä silmieni alla, nopeasti ja taitavasti.

Järkyttäväähän se on. Hämmästyttävän paljon varkaat vaikuttavat kohteensa elämään. Pelkoja, vihaa, hölmöksi itsensä tuntemista, paljon paljon pohdintaa. Tiina sanoi yöllä miettineensä, että pitäisikö hänen tulla aina työstä suoraan kaupalle minun turvaksi. Pelkäsi, että minulle sattuu jotain.

Tässä maailmassa eletään. Olen toki helpottunut, että kukaan ei tullut omin luvin kotiimme tai esim. käyttänyt väkivaltaa. Lähetän lämpimiä ajatuksia kaikille väkivallan uhreille.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Muutto edessä

Vuokrasopimus on nyt kirjoitettu, uutta asuntoa katsottu ja nykyinen irtisanottu. Uusi asunto on todella kiva, tilaa ja iso parveke, hyvä pohjaratkaisu. Nyt siellä on pintaremontti, viimeistään 1.4. saa muuttaa. Mutta kun kaupunki eikä vvo jousta, meillä on kaksi asuntoa 1.-15.4. Muutto on siis rauhallisempi, varmaan kahtena viikonloppuna, pääsiäisenä ja sitä seuraavana viikonloppuna. Kukahan tulisi muuttotalkoisiin? Onkohan nykyään enää halukkaita muuttotalkoisiin. Ennen tehtiin muutot yhdessä, mutta onnistuuko se enää?

Yritin tänään aloittaa pakkaamista karsimalla t-paidoista ne, joita en käytä ja jotka siis eivät muuta. Tiina näki pinon ja sanoi, että hänelle ne kyllä kelpaavat ja tulevat käyttöön. Höh.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Jakomäki

Näyttää siltä, että elämässämme alkaa uusi luku. Kaupunki tarjosi (oho!) meille asuntoa Jakomäestä. Nopeasti pitää päättää, tinkimällä saatiin miettimisaikaa perjantaihin asti. Kävimme eilen katsomassa paikkoja ja taloa, jossa tarjottu asunto sijaitsee.

Taidamme muuttaa sinne. Vuokra on kolmanneksen pienempi kuin nykyinen ja asunto viisi neliötä isompi kuin nykyinen. Hämmästelen sitä, että vain yksi siis yksi ainoa bussi kulkee Jakomäen ja Helsingin keskustan väliä. Tulee heti riippuvainen olo. Toinen mikä oitis herätti huomiota, on välimatkojen pituus. Keskikaupungilla kaikki on lähellä. Maalaisemmissa paikoissa saa tarpoa eräänkin askeleen ennen kuin on perillä. Ehkä kunto nousee.

Googlasin kuvia Jakomäestä. Kamalia. Ihan kuin siellä ei olisi muuta kuin betonitaloja ja kiviä harmaassa säässä. Siihen täytyy saada muutos. Näin eilen ihan romanttista vanhan lähiön tunnelmaa: luontoa talojen välillä, talot siis etäällä toisistaan, talot vain kolmekerroksisia,...