keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Punkkeja


Voi hitsi, nyt meiltä molemmilta on löytynyt punkki. Tiinan jalasta sellainen löytyi juhannusaunassa ja Tarjalta tänään aamulla. Kaunissaaresta molemmat.
Tarja sai viime vuoden juhannuksena punkin vatsaansa päivämatkalta Kaunissaaresta. Silloin infosta sanottiin, että "ei täällä ole punkkeja...". Kyllä on!
Telttailun sivuvaikutuksia.

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Ikimuistoinen Juhannus

Juhannus Kaunissaaressa oli hieno. Perjantaina aloitimme kauppalaiva Christinassa käynnillä. Tunnelmaa....
Illalla yhdeksältä sytytettiin kokko. Katsojia oli rannalla ja veneissä paljon, järkkäreillä kädet täynnä työtä. Kokon lämpö poltti ihoa todella pitkälle, ainakin noin 20 metrin päähän. Olo oli oudon pakanallinen....

Lauantaina oli naisten ja miesten yleiset saunavuorot. Ennen saunaa paistoimme nälkäämme grillissä makkarat. Saunaan mennessä kysyimme infosta erään tavarakasan eli hylätyn telttapaikan kohtaloa. Saimme kuin saimmekin luvan siitää telttamme siihen....

Paikka on aivan ihana! Tässä sunnuntaiaamun ensimmäinen näkymä heräämisen jälkeen.

Sunnuntaina teimme retken saaren ympäri. Yhtäkkiä huomasimme oudon näyn: kuin pilvi olisi pudonnut meren päälle. Sumu nousi kiilamaisesti avomereltä. Onneksi se ei kestänyt kauan, ehkä pari tuntia. Siinä ajassa ehdimme kuulla monen laivan torven ujellusta sumussa selvitäkseen.

Valkoposkihanhilla, lokeilla, sorsilla, joutsenilla ja monilla muilla linnuilla on nyt poikaset. Tämän lähemmäksi joutsenia en päässyt, sen verran ärhäkästi emo suhisi.

Saaren tämänhetkistä kukkaloistoa. Metsämansikoiden kypsymistä odotamme vesi kielellä...


Kuusen maanmyötäinen kasvutapa oudoksuttaa.

maanantai 15. kesäkuuta 2009

Se olikin turpa

En tiennyt ennen tämän nimistä kalaa, mutta taisi iso särkemme ollakin turpa.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Kalajuttuja

Eilen sunnuntaina ongimme Kivinokassa. Uudet onget olivat ensimmäistä kertaa käytössä. Madotkin luikertelivat hengissä, vaikka sitä vähän epäilimme (mitä tapahtuu madonpalasille?). Auringon laskiessa saimme enimmäkseen pikku sinttejä, ilmeisesti särjenpoikasia. Ne pääsivät takaisin mereen (mitä tapahtuu kalalle, jonka leuassa on reikä?). Kolme pikkuahventa, kaksi keskikokoista särkeä ja yksi iso särki hyväksyttiin saaliiksi. Ongen koukku oli jäänyt ison särjen (ehkä 300 g?) kieleen, iso sekin, kiinni. Irrotusyritykset johtivat siihen, että siima katkesi. Tyhmiä nämä nykyajan koukut: ne on puristettu siimaan kiinni, eikä siis niitä voi siirtää toiseen siimaan. On siis otettava koko uusi setti siimaa, kohoa, painoa ja koukkua käyttöön.

Kalat perkasimme ja paistoimme ne uunissa suolattuna ja tilillä maustettuina. Ison särjen sisään mahtuivat yhtä lukuun ottamatta pienet kalat. Ahvenen maku on hyvä, mutta kalat olisivat voineet olla isompia. Särkeen emme ihastuneet. Sen liha muistutti pikkuisen löysää turskan lihaa ja ruotoja oli liikaa. Jos opimme jonkin erinomaisen kalapullaohjeen, niitä voi kalastaa, ei muuten. Jos kalastusinto säilyy, pitänee hankkia virvelit ja luvat. Niillä saisi isompia kaloja.

Kaiken kaikkiaan oli jännää: ensimmäistä kertaa Helsingissä ja yhdessä ongella. On ihanaa huomata uusia asioita, joista molemmat tykkäävät.

Maijan taidekahvilassa söimme sämpylät ja munkkikahvit. Yrityksistä huolimatta makkaranpaisto ei märillä puilla onnistunut. Makkarat ja salaatti palasivat siis repussa kotiin.

Sambaa!

Satuimme sopivasti Samba-karnevaalin reitille lauantaina. Jalassa juuri ostetut kesähousut, kädessä kaksi ongenvapaa, repussa puukko ja purkillinen lieroja sekä Kauppatorilta ostetut kesäkeittoainekset (mahtavan hyvää soppaa syötiin sitten kotona).

Yllättävän vaikeaa oli kuvata ihmisten päiden yli käsi pystyssä. Jotain kuitenkin syntyi. Eniten harmittaa tuo "päätön" mies, hän oli valloittavasti täydellinen irstailija valkoiseksi kalkittuinen kasvoineen. Yhtään kuvaa ei ole ihanista rehevistä naisista, toisilla peittävämpää, toisilla vähämmän vaatetusta yllään. Vanhemmista tanssivista rouvista on yksi kuva, heitä oli monta viehkoa leidiä. Kuvaamatta jäi myös musta lintunainen, korkealle nostettuna auton perässä. Tai ne kaksi raskaana olevaa kiharatukkaista naista, jotka tanssivat vieretysten valkoisissa pitkissä mekoissaan oranssi kukkahuivi lanteilla, suloista!

Mietittiin, että onpa Lolan näköinen nainen autossa vilkuttamassa, hänhän siinä oli ja Wilson Kirva toisena kuninkaallisena.









maanantai 8. kesäkuuta 2009

Malkasaari

Eilen sunnuntaina vierailimme ensimmäistä kertaa Helsingin Malkasaaressa. Sinne ei ole vesiliikennettä vaan oma kuljetus on tarpeen. Ystävämme ovat innokkaista kalastajia ja heillä on vene. Niinpä matka sujui muiden vesikulkuneuvojen aaltoja väistellen hieman jännittäen. Oli myös hauska nähdä ystäviemme vene ensimmäistä kertaa.

Malkasaari on todella pieni Kaunissaareen ja Vartiosaareen verrattuna. Siellä on hieno keittokatos, kaksi grilliä, siisti vessa ja vuokrattava sauna. Auringonlasku oli yhtä ihana kuin muuallakin. Nautimme grillatun lihaisan ilta-aterian. Kaverit pystyttivät teltan ja jättivät sen saareen. Taitavat mennä viikon kuluttua saareen uudelleen ja yöpyä siellä.

Vaikka ystävämme uistelivat ahkerasti, ei kalaa tällä kertaa tullut. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi on reissultansa tuonut vasta pyydettyä kalaa ja syönyt sitä. Parilta viime kerralta Kaunissaaressa olemme tuoneet nokkosia ja villiintyneestä puskasta raparperin varsia. Ostimme lauantaina Hakaniemen torilta raparperin taimen. Istutamme sen ensi viikonloppuna Kaunissaareen telttamme luo. Teltan edessä olevaan kantoon istutamme samoin lauantaina ostamamme Marketan.

Eilen aamupäivällä ja päivällä möimme tavaraa ja vaatteita pihakirpputorilla. Aika vähän kävi ihmisiä, mutta olimme myyntiin tyytyväisiä. Pylvästyräkkien taimet menivät hyvin kaupaksi.

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Hellepäivä Kaunissaaressa

Tähän alkuun kalliorantatunnelmia ja polkunäkymää. Tiina säikähti kallion koloon livahtanutta käärmettä.



Saaren kukkaloisto on vain monipuolistunut. Mikähän tämän on? Tiina arveli sen olevan jonkin sortin neilikka.


Metsätähti

Leinikki
Luonto on runsas ja rönsyävä, kuin tämä sireeni.


Vain vanhat puut vielä ponnistelevat lehtiensä kanssa. Nuoret naiset kiipeävät puun kainaloon.


Tunnistimme muutaman linnun, joiden seurailu oli mukavaa puuhaa. Näimme joutsenen ja lokkien lisäksi kalatiiran (upea lentäjä ja kalastaja!) ja meriharakan (vahvakontrastinen mustavalkea kuin Marimekon kangas). Yksinhuoltajasorsaperheitä nähtiin useita, 2- 6 poikasta kussakin. Jossain myös useampi naaras ja poikanen, kuin päiväkodissa. Missä urokset? Pari kaverusta tonki liejua rannalla muusta perheestä erillään.