Mistä kaikki alkoi?

Joskus loppukesästä Siltasaari-lehdessä oli juttu Tupakkakauppa Pajazzosta teemalla harvinaiset ammatit. Jutussa nykyinen omistaja kertoo etsivänsä kaupalle jatkajaa. Minä reippaana tyttönä astelin kauppaan ja kerroin halukkuudestani ostaa liiketoiminnan, ja että rahaa ei kylläkään ole. Kauppias sanoi, että noh, käypä täällä katselemassa kaupantekoa. Ei päätetä näin nopeasti.

Hui. Niin sitten kävin joka viikko muutaman tunnin kaupassa, istuen penkillä ja seuraten tapahtumia. Ja puhelemassa kaikenlaista, kun asiakkaita ei ollut. Usean viikon jälkeen sain kuulla, että kauppias myy kaupan juuri minulle, ei muille tarjokkaille. Ehkäpä siksi, että haluan säilyttää kaupan sellaisena kuin se nyt on. En esim. aio aloittaa liiketilassa eläinkauppaa.

Olin ratketa ilosta. Ensin Pantetti- ja rekisterihallitukseen päivittämään jo omaavani Y-tunnuksen tiedot. Useita käyntejä PRH:ssa. Tiedon etsintää yrityskaupasta, verotuksesta ja kaikesta yrittämiseen liittyvästä. Mikä on prokura? Mitä kauppakirjassa pitäisi lukea?

Sitten miettimään, mistä saisin lainaa, että voisin maksaa pyydetyn kauppahinnan. Kävin Uusyrityskeskuksessa, Naisyrittäjyyskeskuksessa, Nordeassa ja Sammossa. Lainahakemukset netissä eivät tuottaneet tulosta. Naisyrittäjyyskeskuksen tuki oli arvokkainta, suurkiitos. Siispä Naisyrittäjälaina-anomus Finnveralle. Sitä varten piti tehdä erilaisia laskelmia (on muuten haastavaa suunnitella myyntejä ja katteita toiminnalle, jota ei vielä edes tee!) ja liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma osoittautui erittäin työlääksi tehdä, huh. Monta viikkoa ärhäsin ja kävin noissa neuvontapaikoissa.

Riemuitsin myös silloin, kun vihdoin lähetin lainahakemuksen Finnveralle. Ja sitten vasta repesinkin, kun sieltä soitettiin, että tulehan käymään. Hyvä merkki? Kyllä oli, suunnitelmat saivat hyväksynnän. Pari päivää käynnin jälkeen tuli tieto, että laina on myönnetty. JIPPII!

Aika meinasi loppua kesken: starttiraha-anomus pitäisi jättää ja työvoimaviranomaisten tehdä päätös ennen kuin toimintani alkaa, 1. 12. 2009. Lisää laskelmia, kauppakirjan ja vuokrasopimuksen tekoa, kaksi käyntiä työkkärissä. Tänään kuulin, että starttiraha on minulle myönnetty. JIPPII!

Joka ikisessä välissä olen saanut pelätä ja jännittää. Kaksi kuukautta pelokasta ja vatsaa kirpistelevää prosessia. Koska olen päässyt tavoitteeseeni ja työ on siis kannattanut, voin olla tyytyväinen nyt. Tosi työ alkaa tietenkin sitten, kun aloitan oikeasti yrittäjänä ja olen itse vastuussa kaikesta.

Mitä sitten nyt? Kotisivut, pohjakassa ja sähkösopimus ja muita sopimuksia. Olen kaupalla joka päivä imemässä oppia nykyiseltä omistajalta. Tänään avasin yritykselleni pankkitilin.

Jos olet yrittämistä haaveillut, kannustan hakemaan lainaa Finnveralta. Työlästä, mutta ilmeisen mahdollista. Yrittäjäsiskonikin on saanut sieltä lainaa.

PS. Kaiken tämän keskellä kohdunpoistoleikkaus.